Kouluturvaa kyseli tukipuhelimessamme päivystäviltä psykologeilta ja psykoterapeuteilta 10 peruskysymystä koulukiusaamisesta. Kokosimme vastaukset yhteen ja toimittajamme Erkki Sutela lukee jokaiseen kysymykseen ammattilaistemme vastaukset. Toivomme vastauksista olevan apua, kuinka tunnistaa koulukiusaaminen ja kuinka kiusattua voi auttaa.
1. Miten vanhemmat voivat tunnistaa, jos heidän lastansa koulukiusataan?
– Tunnusmerkkejä voivat olla lapsen muuttunut käytös.
– Lapsi saattaa salata kiusaamisen pitkään.
– Lapsi ei usein myönnä kiusaamista eikä halua puhua siitä.
– Lapsi saattaa myös vähätellä kiusaamista, on välinpitämätön, eikä halua puhua koulunkäynnistä.
– Levottomuus, masennus, ärtyneisyys, jopa aggressiivinen käytös voivat myös olla merkkejä koulukiusaamisesta.
– Kouluun liittyvät pelot voivat olla myös oireita ja jos lapsi ei halua mennä kouluun.
– Innostuksen puute ja alisuoriutuminen ovat koulukiusaamisen oireita.
– Lapsella voi olla selittämätöntä pahoinvointia, mahakipua, päänsärkyä, uni-ongelmia ja syömisongelmia jne.
– Lapsi voi alkaa laiminlyömään itseään ja omaa hyvinvointiaan.
– Lapsi voi vajota mietteisiin, ja ajatella, ettei hänestä kukaan pidä eikä kukaan ymmärrä häntä.
– Vanhempi voisi kysyä mm. minkälaista apua lapsi haluaisi, jos hän olisi koulukiusattu? Voisi kysellä ja keskustella, mitä mieltä hän on koulukiusaamisesta ja onko sitä hänen koulussaan. Voi myös kysyä minkälainen on yleensä lapsen tavallinen koulupäivä?
2. Miten opettaja voi tunnistaa koulukiusaamisen?
– Paras tapa on kysyä asiaa lapselta itseltään.
– Epämukava olon merkkejä ovat mm.
- levottomuus
- vetäytyminen
- ilottomuus
- poissaolot
- kavereiden puute
- tehtävien laiminlyönti
– Opettaja voi kysyä oppilaalta kahden kesken täysin luottamuksellisesti asiasta.
– Lapset saattavat myös pelätä opettajan havaintoja ja seurauksia kotiin päin, vanhemmat ehkä suuttuvat, kun lapsesta on vaivaa.
– Opettaja voi luottaa omaan vaistoonsa ja vaikkapa nimettömänä teettää kyselyn luokallaan kiusaamisen esiintyvyydestä.
– On myös koko koulun asia tunnistaa ja tunnustaa koulukiusaaminen. Jokaisella koululla tulee olla toimintamalli koulukiusaamista varten.
– Luokan seinällä ja koulun julkisissa tiloissa tulisi olla nähtävillä tiedot koulukiusaamisesta rikoksena.
3. Miten vanhempien tulisi keskustella kiusatun lapsensa kanssa
– Vanhempien tehtävä on tukea ja auttaa lasta.
– Erityisen merkityksellistä on puhua siitä, miltä kiusaaminen on tuntunut ja selittää lapselle tilannetta.
– Vanhempien on hyvä korostaa sitä, että ovat lapsen tukena.
– Vanhemmat kyselevät ja kuuntelevat. Eivät ylireagoi tai lähde syyttelemään. Liian vahva reagointi lukkiuttaa lapsen ja saa hänet pelkäämään – seurauksia.
– Vanhemmat sanovat lapselle, että koulukiusaaminen on rikos ja häntä kohtaan on toimittu väärin ja että siihen varmasti puututaan.
– Lapselle painotetaan, ettei kiusaaminen ole hänen syytään.
– Pitää keskustella siitä mitä ihmisten välillä tapahtuu, miten ihmiset vaikuttavat toisiinsa. Esimerkiksi: joukossa tyhmyys tiivistyy eli ryhmä yleensä painostaa myös yksilöt tekemään niin kuin ryhmän johtaja/enemmistö määrää. Ryhmän sosiaalinen paine on siis niin voimakas, ettei yksittäinen oppilas pysty sitä vastustamaan, koska ryhmästä erottaminen on hyvin traumaattista ja johtaa yleensä kiusatuksi tulemiseen.
– Lasta ei saa jättää yksin
4. Miten kiusattu lapsi tuntee ja kokee?
– Hän tuntee häpeää, syyllisyyttä ja pelkoa.
– Tuntee itsensä syrjityksi ja yksinäiseksi.
– Tuntee kenties vihaa epäoikeudenmukaisessa tilanteessa, jossa hän ei pysty puolustautumaan.
– On hämmentynyt miksi juuri häntä kiusataan.
– Lapsi pelkää, ettei hän ole arvokas eikä hänestä pidetä. Heikko itsetunto ja poljettu minäkuva.
– Lapsi alkaa pelätä uskotaanko häntä, jos hän kertoo asiasta kotona tai koulussa.
– Yhteenkuuluvuuden tunne on lapselle kehityksellisesti elintärkeää. Lapsi kokee hylätyksi tulemisen tunnetta.
– Lapsi miettii onko hänessä todella jotakin vikana.
5. Kuinka koulu voi auttaa kiusattua oppilastaan?
– Koulussa pitää tuntea kiusaamisen mekanismit;
- sosiaalisen paineen merkitys
- mitä seuraa siitä, että lapsi kertoo asiasta – kiusataanko häntä vielä enemmän
- ovatko menetelmät puuttua kiusaamiseen todella vaikuttavia vai painetaanko asiat villaisella
- miten pelko vaikuttaa kiusaamisen esilletuomisessa
- onko kiusatulle tarpeeksi suojelua
– Kiusatulle oppilaalle tulee järjestää luottohenkilö, jolle voi puhua asioitaan ja saada tukea.
– Kiusatun oppilaan tukeminen ja kannustaminen koko koulun ja luokan toimesta. Koko koulu on mukana kiusaamisen ehkäisytoiminnassa sekä virallisella tasolla, mutta myös epävirallisella tasolla.
– Psykologi- ja kuraattoripalvelu, terveydenhoitaja.
– Oppilashuoltotyöryhmässä käsitellään kiusaamisasioita ja järjestetään jatkotoimet.
– Koko koulukulttuuri voi olla yhteistyötä ja vuorovaikutusta painottavaa. Koulu painottaa sosiaalisuutta siten, että kaikki ovat tekemisissä kaikkien kanssa. Tällöin ei synny niin helposti kuppikuntia, pareja, klikkejä ja toisiaan kyräileviä ryhmiä. Kiusattu oppilas saa näin tukea monilta tahoilta ja kiusaajan ryhmittymät hajoavat välillä.
– Opettajan on systemaattisesti puututtava kiusaamistilanteisiin.
– Erityisesti tulisi opetella ja opettaa tunnetaitoja, tunteiden tunnistamista ja nimeämistä.
6. Mistä voi hakea apua koulukiusaamiseen?
– Koti ja koulu ovat ensisijaisia paikkoja, joista hakea apua.
– Oman alueen perheneuvola, oman alueen nuorisoneuvola.
– Oman alueen nuorisopalvelut.
– Terveyskeskuksen neuvontapalvelut.
– Opiskelijoille on Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön psykologipalvelu.
– Aikuiset voivat mennä puhumaan aiemmin tapahtuneesta koulukiusaamisesta työterveyshuoltoon.
– Myös yksityiset psykologi- ja terapiapalvelut ovat käytettävissä.
– Mitä aikaisemmin oireisiin haetaan apua, sitä nopeammin olokin alkaa kohentua.
7. Miten menetellä, jos koulu ei myönnä kiusaamista?
– Vanhempien ja koulun yhteistyö on hyvin tärkeää, jotta päästään yhteisymmärrykseen.
– Koulun tehtävä on puuttua kiusaamiseen opettajien, muun henkilökunnan ja luokan toimesta. Koulun tehtävä on huolehtia, että turvallisuus ja oppimisrauha säilyvät.
– Asian tutkiminen on tärkeää.
– Mikäli asialle ei mitään mahdeta yrityksistä huolimatta – kiusatulle on järjestettävä jonkin asteinen turva tai suoja kiusaajaa vastaan. Jos kyse on pienemmästä lapsesta, niin aikuisen läsnäolo ulkotilanteissa on tärkeää.
– Lapselle kannattaa opettaa selviytymiskeinoja. Poistu tilanteesta, mene lähelle välituntivalvojaa, vaihda ryhmää, kerro opettajalle.
Koulu voi hakea ulkopuolista apua tilanteen selvittelyyn, mikäli ei saada näyttöä tilanteesta.
8. Mistä koulukiusattu voi saada jälkeenpäin apua, vielä aikuisiällä?
– Kiusaaminen saattaa leimaa koko aikuisuutta.
– Kiusattuja ihmisiä saattavat asiat jäävät painamaan siten, että epäoikeudenmukaisuuden, häpeän ja epätasa-arvon tunteet voimistuvat ja häiritsevät toiminta- ja työkykyä. Tällöin viimeistään olisi otettava asia puheeksi. Turvallisin taho on ammatti-ihminen. Haava on ikään kuin puhdistettava, ennen kuin se pääsee kunnolla paranemaan.
– Julkisella puolella koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut.
– Perheneuvola palvelee kouluikäisiä lapsia, nuoria ja perheitä.
– Yksityiset ohjaus- ,neuvonta-, psykologi- ja psykoterapiapalvelut.
– Julkisella puolella opiskelijoille on opiskelijaterveydenhuolto ja Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö ja työikäisille on työterveyshuolto.
– Joissakin terveyskeskuksissa on psykiatrisen sairaanhoitajan ja psykologin palvelut.
– Aikuisille on paljon oma-apuneuvontaa ja ohjausta puhelimitse.
– Nettiterapiaa ja nettineuvontaa, esim. www.mielenterveystalo.fi
9. Miten koulukaverit voivat estää koulukiusaamista?
– Kiusaaminen seis -periaate käytössä luokassa kokoajan. Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta.
– Ketään ei jätetä, kaikki otetaan mukaan ja myös kaikki ovat tekemisissä kaikkien kanssa.
– Luokassa voidaan valita kaksi oppilasta viikoittain huolehtimaan, ettei toisia kiusata.
– Ryhmätyötaidot ennaltaehkäisevät kiusaamista. Vaihdetaan ryhmiä, jotta opitaan olemaan jokainen kanssa.
10. Miten koulukiusaamisesta voi selvitä?
– Koulukiusaamisesta on tärkeää puhua ja uskaltaa kertoa asiasta. Keskustelu on erittäin tärkeää.
– Kokemus, että muut ymmärtävät eikä ole yksin oman kokemuksensa kanssa lievittävät häpeän ja syyllisyyden tunteita. Omat kokemukset otetaan todesta ja vakavasti – tulee nähdyksi ja kuulluksi.
– Selviytymistä edesauttavat myös ammatti-ihmiset, jotka ovat työkseen tekemisissä ihmismielen kanssa.
– Aikuisuuden näkökulmasta on monenlaisia selviytymistarinoita. Emme muistele pahalla, emme kanna kaunaa, annamme anteeksi ja opimme pitämään itsestämme ja muista hyvine ja huonoine puolineen.
– Ystävät ja vertaisryhmät auttavat.
– Nuoret selviävät aikuisten ja toistensa tuella. Omat vanhemmat ovat nuorelle vielä tärkeimmät ihmiset. Heiltä saatu ymmärrys ja tuki sekä selkeä näkemys, että asiaan puututaan, ovat ensiarvoisia.
– On huomattava, että nuoruudessa erityisen tärkeää ja keskeistä on tulla hyväksytyksi ryhmässä ja juuri tästä syystä vahvistava tuki nuoren itsetunnon kehitykselle on todella tärkeää.
– Alaluokkalaisen kohdalla aikuisten tuki selviämisessä ja asioiden jäsentämisessä on ehdoton. Hänelle täytyy tilannetta selvitellä hyvinkin seikkaperäisesti ja konkreettisesti sekä ottaa huomioon hänen tasonsa ymmärtää asioita. Selviämiskeinoja ovat kaverisuhteiden rakentaminen ja aikuisten huolehtiminen, että näin on. Aikuisen vakuuttaminen, että asia otetaan todesta ja että lasta kuunnellaan ja puututaan tilanteisiin.